Uudesta antibioottilöydöstä on uutisoitu vastuuttomasti

19.02.2015 - Lukuaika 3 minuuttia
- Keho, mieli ja sukupuoli
Manu Tamminen - Tutkijatohtori - Helsingin yliopisto

Tammikuussa arvostettu tiedelehti Nature raportoi uudesta antibiootista, joka tehoaa useisiin nykyantibiooteille vastustuskykyisiin bakteereihin. Uusia antibiootteja tarvitaan kipeästi, mutta niitä on löydetty hyvin vähän sitten 1960-luvun.

Bostonilaisen Northeastern Universityn professori Kim Lewis teki lääketieteen historiaa haudatessaan pienen tutkimuslaitteen pellolle Mainen osavaltiossa Yhdysvalloissa. Lewis tutkijoineen toimi toisin kuin mikrobiologit yleensä: sen sijaan, että he olisivat vieneet multaa laboratorioon ja erottaneet siitä bakteerit tutkiakseen niitä yksitellen laboratorion keinotekoisissa olosuhteissa, he päättivät antaa bakteereiden kasvaa läheisessä vuorovaikutuksessa maaperän mikrobien – sienten, arkkien, muiden bakteerien ja alkueläinten – kanssa.

He tiesivät, että bakteerit ovat sosiaalisia olentoja ja tyypillisesti kuolevat tai vaipuvat lepotilaan, elleivät ole vuorovaikutuksessa luontaisten naapureidensa eli maaperän mikrobien kanssa.

Kun tutkimuslaite oli ollut maaperässä riittävän pitkään, tutkijat veivät sen takaisin laboratorioon tarkastellakseen, miten sen mikroskooppisiin kammioihin vangitut bakteerit olivat kasvaneet lähes luonnollisissa oloissa.

Innostuksekseen he löysivät bakteereita, joita kukaan ei ollut aiemmin onnistunut kasvattamaan. Vielä innostavampaa oli, että yksi näistä kykeni tuhoamaan tulehduksia aiheuttavaa Staphylococcus aureus -bakteeria ja tuberkuloosia aiheuttavaa Mycobacterium tuberculosis –bakteeria.

Tarkasteltuaan tätä bakteeria lisää tutkijat havaitsivat, että se eritti pientä molekyyliä, joka esti bakteereita rakentamasta ulkoista tukirankaansa. Ilman tätä tukirankaa bakteerisolu on hauras ja tuhoutuu helposti.

Tutkijat eristivät molekyylin ja nimesivät sen teixobaktiiniksi. Aivan uudenlainen antibiootti oli eristetty ympäristöstä ensimmäistä kertaa yli 30 vuoteen!

Tutkimus raportoitiin Nature-tiedelehdessä ja huomioitiin kansainvälisessä mediassa välittömästi. Media oli ymmärrettävästi innoissaan, sillä antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit tappavat vuosittain kasvavan määrän ihmisiä.

Tiedotusvälineet väittivät, että bakteerit eivät kykenisi muodostamaan uudelle antibiootille lainkaan vastustuskykyä. Näin annetaan ymmärtää myös alkuperäisessä Naturen artikkelissa, vaikkakin tarkempi lukeminen paljastaa varovaisemman sävyn.

Innostus uudesta, tehonsa ikuisesti säilyttävästä antibiootista on täysin ymmärrettävä. Väite ei todennäköisesti pidä paikkaansa, ikävä kyllä.

Antibiootit vaikuttavat häiritsemällä bakteereiden aineenvaihduntaa, esimerkiksi solulle välttämättömien tukirakenteiden syntymistä. Bakteerin kyky vastustaa antibiootteja aiheutuu geneettisestä muutoksesta bakteerissa, jonka seurauksena se ei enää ole herkkä kyseiselle antibiootille. Jos tämä sattuu tulehduksen hoidon aikana, pääsee vastustuskyvyn kehittänyt bakteeri yleistymään ja voi aiheuttaa ongelmia tulehdusten hoidossa, erityisesti levitessään ihmiseltä toiselle.

Vastustuskyvyn leviämiseen vaikuttaa myös toinen seikka. Bakteerit kykenevät auttamaan läheistä sukua olevia naapureitaan jakamalla näille palasia perimästään. Tämä erikoinen evoluution muoto  puuttuu lähes kokonaan kaikilta paljain silmin havaittavilta eliöiltä.

Siirrettynä ihmisten maailmaan se tarkoittaisi esimerkiksi, että hiusten väriä voisi vaihtaa vastaanottamalla palasen perimää henkilöltä, jonka hiusten väriä on ihaillut. Kuulostaa absurdilta, mutta tämä on bakteereilla ja muilla mikrobeilla hyvin yleistä. Sen ansiosta bakteerit pystyvät mukautumaan erittäin nopeasti ympäristön muutoksiin.

Kaikki antibiootit ovat peräisin luonnosta. Bakteerit tuottavat antibiootteja aseiksi kilpaillessaan elintilasta ja ravinnosta. Samalla ne suojaavat itsensä kantamalla mukanaan geenejä, jotka tekevät niistä vastustuskykyisiä tuottamilleen antibiooteille.

Myös uusi antibiootti, teixobaktiini, on peräisin luonnosta – tarkalleen ottaen pellolta Mainen osavaltiosta. Hyvin suurella todennäköisyydellä maaperässä on myös bakteereita, jotka ovat jo kauan ennen nykyihmisen ilmaantumista kehittäneet keinoja suojautua teixobaktiinia vastaan.

Mikäli teixobaktiinin pitoisuudet ympäristössä kasvavat samalle tasolle kuin kliinisessä käytössä olevien antibioottien, vastustuskyky teixobaktiinille alkaa levitä ympäristön bakteereiden keskuudessa päätyen lopulta myös ihmiselle haitallisille bakteereille.

Professori Lewis testasi teixobaktiinia muutamaa tunnettua sairaalabakteeria vastaan. Koska yksikään näistä ei ollut uudelle antibiootille vastustuskykyinen, hypättiin tästä johtopäätökseen, että mikään muukaan bakteeri ei ole. Tällainen yltiöoptimismi on äärimmäisen vastuutonta liittyessään asiaan, joka vaikuttaa miljardien ihmisten elämään.

Antibiootit olisi syytä nähdä rajallisena luonnonvarana ja säädellä niiden käyttöä entistä tarkemmin sekä lääketieteessä että maataloudessa. Erityisesti tämä pätee uusiin antibiootteihin. Niiden kanssa on vielä mahdollista välttää aiemmat virheet ja aloittaa puhtaalta pöydältä.

 
 

Manu Tamminen

Tutkijatohtori - Helsingin yliopisto
 

Kommentit

Uutistamo

Kirjaudu tai luo tunnus Uutistamoon
Twitter- tai Facebook-tunnuksillasi

Facebook Twitter

Uutistamo ei lähetä viestejä Facebookiin tai Twitteriin puolestasi.