• Väkivalta on rikos lapsen kehitystä vastaan

    21.09.2014 - Lukuaika 5 minuuttia
    - Keho, mieli ja sukupuoli

    ”Lapsi on terve kun se leikkii”, tietää vanha kansanviisaus. Se sisältää havainnon keskeisestä, lapsen normaaliin kehitykseen kuuluvasta tavoitteesta eli kehitystehtävästä. Leikkiessään lapsi hankkii tarpeellisia tietoja ja taitoja tulevaisuutta varten. Leikki on myös lapsen työtä, kuten sanotaan, ja se vaatii paljon psyykkisiä voimavaroja. Kehitystehtäviin täytyy keskittyä, ja niihin on oltava aikaa ja voimia. Kun lapsen mielen täyttää kokonaisvaltainen huoli, hätäännys, pelko ja varuillaan olo, ei tilaa riitä enää leikkiin. Kun aikuinen lyö lasta, joko sanoin tai nyrkein, hän asettaa lapsen kehityksen tielle suuria esteitä. Joskus niiden yli kiipeämistä joutuu jatkamaan koko elämänsä, mutta aina on myös selviytyjiä.

    Kirsi Peltonen - Tutkijatohtori PsT - Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto
  • Sukupuoli ei saa rajoittaa lapsen valintoja

    11.09.2014 - Lukuaika 3 minuuttia
    - Keho, mieli ja sukupuoli

    Sukupuolesta ja kasvatuksesta puhuminen herättää usein kiivaita mielipiteitä: Eivätkö pojat saa olla poikia tai kasvatetaanko pojista tyttöjä? Eivätkö tytöt saa enää pukeutua prinsessamekkoihin? Kysymykset hämmentävät ja jopa suututtavat. Keskustelu sukupuolen ja kasvatuksen yhteydestä johtaa usein vastakkaisasetteluun ja luokitteluun, jolloin tytöistä ja pojista puhutaan yleistämällä ja heidän toimintansa rajataan vakiintuneiden sukupuolikäsitysten mukaan. Yleistäminen tuo mukanaan ongelmia, sillä se häivyttää yksilöiden välisiä eroja kategorisoimalla lapsia yksioikoisesti vain biologisen sukupuolen perusteella.

    Outi Ylitapio-Mäntylä - Yliopistonlehtori KT - Kasvatustieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto
  • Suomi Nato-jäseneksi – mutta miksi?

    10.08.2014 - Lukuaika 4 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka

    Ukrainan kriisi huolestuttaa valtaosaa kansalaisista, ja ratkaisuja muuttuneeseen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen haetaan esimerkiksi Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Osa poliitikoista ja kansalaisista perehtyy monipuolisesti tähän tärkeään teemaan, mutta osa pitäytyy pääosin tunnepohjaisissa näkemyksissä. Valitettavan usein keskustelusta sivuun jäävät yksinkertaisimmat kysymykset vastauksineen: Miksi Suomen tulisi liittyä Naton jäseneksi – tai miksi ei?

    Juha Mäkinen - Professori - Maanpuolustuskorkeakoulu
  • Brasilian MM-turnauksessa karnevaali hiljensi kritiikin

    20.07.2014 - Lukuaika 3 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka

    Maailmanluokan megatapahtumat kuten miesten jalkapallon MM-kisat saavat valtavasti mediahuomiota, joka saattaa kuitenkin jäädä monella tapaa vaillinaiseksi. Vaikka ”hyvät bileet” ja unohtumattomat pelitilanteet muodostavat kiistämättä keskeisen osan kisojen jälkeensä jättämästä perinnöstä, ne eivät ole koko kuva. FIFAn kontrolloimien keskeisten tapahtumapaikkojen ulkopuolisilta soraääniltä ei voida eikä niiltä pidä välttyä.

    Sami Kolamo - Tutkija - Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto
  • EKP elvyttää taloutta negatiivisella korolla

    03.07.2014 - Lukuaika 6 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka Suomalainen yhteiskunta

    Eurooppalaisilla pankeilla on keskuspankissa liki 90 miljardia euroa rahaa, joka voisi yhtä hyvin olla markkinoilla kierrossa. Euroopan keskuspankki haluaa rahat liikkeelle – vaikka niinkin poikkeuksellisella toimella kuin negatiivisella korolla. EKP on kuitenkin jo käyttänyt lähes kaikki keinonsa, mutta näyttää siltä, että kyse ei olekaan enää vain heikosta suhdanteesta, joka on käännettävissä rahapoliittisella elvytyksellä, vaan syvemmistä rakenteellisista ongelmista.

    Aino Silvo - Väitöskirjatutkija, taloustiede - Helsingin yliopisto
  • Ratkaiseeko itsenäisyysäänestys Skotlannin identiteettikriisin?

    04.06.2014 - Lukuaika 5 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka

    Skotlantilaiset äänestävät syksyllä 2014 haluavatko he itsenäisen valtion vai pysyvätkö he edelleen osana Isoa-Britanniaa. Itsenäistyminen muuttaisi Euroopan vakiintuneita rajoja. Toisaalta Skotlannin itsenäistymisaikeilla on pitkä historia. Unionisteja ja itsenäisyyden kannattajia löytyy Skotlannin poliittisen kentän sekä vasemmalta että oikealta puolelta. Skotlannissa opiskellut ja työskennellyt akatemiatutkija Andrew G. Newby pohtii asetelmia kansanäänestyksen alla.

    Andrew G. Newby - Euroopan alueiden ja kulttuurien tutkimuksen dosentti - Helsingin yliopisto
  • Miten rahaliitot hajoavat?

    07.04.2014 - Lukuaika 4 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka

    Maailmanhistoria on yhdentymisen ja eriytymisen historiaa – myös valuuttojen osalta. Varhaisimmat tunnetut yhteisvaluutat ovat antiikin Kreikan kaupunkivaltioiden käyttämä drakma sekä Rooman valtakunnan sestertius. Kiinnostus yhteisvaluuttoihin kasvoi kansallisvaltioiden yleistyttyä Euroopassa Napoleonin sotien seurauksena 1800-luvun alussa, ja niitä syntyi sekä valtioiden sisälle että niiden välille. Huomattava osa Euroopan yhteisvaluutoista on kuitenkin hajonnut. Miten nykyinen euroalue suhteutuu yhteisvaluuttojen historiaan?

    Tuomas Malinen - tutkijatohtori - Helsingin yliopisto, HECER
  • Sotshi – imagon kiillotusta ja pintapuolista boikotointia

    31.01.2014 - Lukuaika 3 minuuttia
    - Kulttuuri ja viihde Maailmanpolitiikka

    Helmikuun alussa käynnistyvät Sotshin talvikisat tuovat olympialaiset toista kertaa Venäjän maaperälle. Edellisellä kerralla kisat urheiltiin silloisen Neuvostoliiton pääkaupungissa Moskovassa kesällä 1980. Moskovan ja Sotshin kisoilla on monia yhdistäviä tekijöitä, mutta yksi lienee ylitse muiden: olympialaisten boikotointi.

    Pia Koivunen - Tutkijatohtori - Tutkijakollegium, Tampereen yliopisto
  • Huumeen ja lääkkeen häilyvä raja

    18.12.2013 - Lukuaika 2 minuuttia
    - Keho, mieli ja sukupuoli

    Jopa seitsemän prosenttia suomalaisista on käyttänyt lääkkeitä ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin. Harva tulee ajatelleeksi, että esimerkiksi lääkärin ohjeiden vastaisesti nautittuna moni unilääkekin on huume. Mutta missä kulkee lääkkeen ja huumeen raja? Samoja aineita käytetään sekä lääkinnällisiin että ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin.

    Mikko Salasuo - Vastaava tutkija, Talous- ja sosiaalihistorian dosentti, valtiotieteiden tohtori - Nuorisotutkimusverkosto

Uutistamo

Kirjaudu tai luo tunnus Uutistamoon
Twitter- tai Facebook-tunnuksillasi

Facebook Twitter

Uutistamo ei lähetä viestejä Facebookiin tai Twitteriin puolestasi.