Nuorten työkyvyttömyyseläkkeen syynä yhä useammin mielenterveysongelmat

12.03.2015 - Lukuaika 4 minuuttia
- Keho, mieli ja sukupuoli
Kirsi Ahola - Tiimipäällikkö, PsT, dosentti - Työterveyslaitos
Pauliina Mattila-Holappa - Tutkija, PsL - Työterveyslaitos

Suomessa jää päivittäin 5–8 nuorta aikuista työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden häiriön vuoksi. Eläke on harvoin tarkoitettu pysyväksi ratkaisuksi.

Suomessa mielenterveyshäiriöiden vuoksi myönnetyt nuorten aikuisten työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Niistä on myös keskusteltu paljon mediassa.

Vuonna 2013 mielenterveyden häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkkeen saaneita 16–34-vuotiaita nuoria aikuisia oli 2233. Vastaava luku oli vuonna 2003 hieman alle 1750. Luvuissa eivät ole mukana ne, joille eläke on myönnetty kehitysvammaisuuden vuoksi.

Mielenterveyden häiriöstä johtuva työkyvyttömyyseläke myönnetään 85 prosentille nuorista aikuisista määräaikaisena eli niin sanottuna kuntoutustukena. Oletuksena on, että hoidon ja kuntoutuksen avulla nuori voi myöhemmin palata työelämään tai opiskelemaan.

Eläketurvakeskuksen tutkimusten mukaan noin kolmannes palaa kuntoutustuen jälkeen työhön. Sairauden vakavuuden, saadun hoidon ja kuntoutuksen lisäksi aiemmin hankitulla koulutuksella ja työkokemuksella on merkitystä tulevan opiskelun ja työn onnistumisen kannalta.

Nuoret eivät ole työkyvyttömyyseläkkeellä kevyin perustein. Ongelmien taustalla ovat usein vaikeat lapsuuden elinolosuhteet sekä pitkä sairaushistoria.

Olemme Työterveyslaitoksella tutkineet mielenterveyden häiriön vuoksi kuntoutustukipäätöksen saaneita nuoria aikuisia (18–34-vuotiaat) pois lukien kehitysvammaisuuden vuoksi työkyvyttömät sekä ne, joilla ei ollut yhtään ansiotulopäivää elämänsä aikana. Viime vuonna Suomen Lääkärilehdessä julkaistun tutkimuksen aineisto koostui työeläkehakemuksista ja niiden liitteinä olleista lääkärinlausunnoista.

Tuloksemme osoittivat, että ei ole vain yhtä tekijää tai tekijäjoukkoa, joka luonnehtisi kuntoutustukipäätöksen saaneita nuoria aikuisia. Yleisimmät diagnoosit olivat mielialahäiriöt sekä skitsofrenia ja muut psykoosit. Mielenterveyden häiriöt alkavat yleensä muita työkyvyttömyyttä aiheuttavia sairauksia varhemmin.

Aikaisemman tutkimuksen perusteella merkittävä osa nuorten mielenterveyden häiriöistä on ohimeneviä. Kuntoutustukipäätöksen saaneilla nuorilla oli useimmiten kuitenkin taustalla pitkä ja vakava sairaushistoria: kaksi kolmasosaa oli ollut psykiatrisessa sairaalahoidossa ja viidesosalla oli taustalla itsemurhayritys.

Tutkituista 31 % oli vailla ammatillista koulutusta, kun koko ikäryhmässä vastaava luku oli 16 %. Tutkittujen työhön ja opiskeluun kiinnittyminen oli saman ikäisiin verrattuna keskimääräistä heikompaa, ja mielenterveyden häiriö oli todennäköisesti vaikeuttanut opintoja. Noin kolmanneksella oli alkoholi- ja päihdeongelmia.

Puolet tutkituista oli oireillut jo kouluiässä. Samoin joka toisella oli ollut vaikeat lapsuuden elinolosuhteet. Ne olivat kuitenkin vakavuudeltaan hyvin erilaisia. Lapsuudenaikaisina kuormittavina tekijöinä mainittiin esimerkiksi koulukiusaaminen, vanhempien avioero, vanhempien ongelmallinen alkoholinkäyttö, vakava kaltoin kohtelu ja seksuaalinen hyväksikäyttö.

Asiakirjojen perusteella lähes kaikki nuoret olivat saaneet jotain hoitoa. Hoito oli painottunut terveydenhuoltokäynteihin ja lääkehoitoon. Psykoterapeuttista hoitoa oli saanut 34 %. Lopuista osa oli saanut muuta keskusteluapua. Tutkimuksessamme emme pystyneet arvioimaan saadun hoidon laatua emmekä riittävyyttä.

Nuorista vain 23 % oli saanut työelämässä pysymistä tai sinne pääsyä edistävää kuntoutusta ennen kuntoutustuen hakemista. Luvun alhaisuutta selittää osittain se, että vain vähän yli kolmasosalla oli ehtinyt kertyä ansiotuloja siinä määrin, että ne oikeuttivat työeläkelaitosten järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat nuoret ovat vain murto-osa kaikista niistä nuorista, jotka eivät ole työssä tai opiskele. Tilastokeskuksen mukaan tällaisia nuoria oli 15–24-vuotiaista vuonna 2012 kaikkiaan 55 000. Heistä 11 prosentilla syynä oli sairaus. Osa heistä saattaa lukea pääsykokeisiin, hoitaa lastaan tai olla matkustelemassa, eikä heidän kohdallaan ei ole syytä huoleen. Suurin ja huolestuttavin ryhmä muodostuu niistä, jotka ovat työttöminä (60 %).

Myös kuntoutustukipäätöksen saaneiden nuorten kohdalla työhön paluuta vaikeuttaa se, jos nuorella ei ole työtä, johon palata. Työpaikan etsiminen kuntoutumisen jälkeen vaatii voimavaroja.

Jokaisen nuoren aikuisen syrjäytyminen työelämästä on suuri menetys. Huomio tulisi kohdistaa nuorten opintojen tukemiseen ja työllistämiseen. Nuorisotakuu on yksi pyrkimys tähän suuntaan. Lisäksi tarvitaan keinoja, joiden avulla osatyökykyisetkin nuoret pystyisivät osallistumaan työelämään tai opintoihin. Osalla sairaus on kuitenkin hoidosta ja kuntoutuksesta huolimatta niin vakava, että osa-aikainenkaan työ avoimilla työmarkkinoilla ei onnistu. Heille mielekästä tekemistä olisi tarjottava esimerkiksi sosiaalisen kuntoutuksen keinoin.

Nuorten aikuisten syrjäytymisen ehkäiseminen on hyvin pitkäjänteistä toimintaa. Se alkaa lapsiperheiden tukemisesta ja jatkuu nuorten tarpeiden ja ongelmien tunnistamisena. Tuen saannin kynnyksen tulee kaikissa tilanteissa olla niin matala, ettei kenenkään tarvitse pelätä leimautumista.

Oleellista on, että neuvolan, koulujen, opiskelijoiden tai varusmiesten terveyspalveluita ei supisteta. Eri tahojen palvelut tulee saada keskitetysti ”yhdeltä luukulta”. Palveluita onkin jo pyritty kehittämään tähän suuntaan.

Jo sairastuneiden nuorten työhön paluun suunnittelu tulee aloittaa hoidon rinnalla mahdollisimman varhain. Työhön paluu voi tapahtua asteittain, esimerkiksi työkokeilun tai osa-päivätyön avulla. Prosessi on huomattavasti työläämpi silloin, kun nuorella ei ole työsuhdetta ja työhön paluun suunnittelu alkaa työpaikan etsimisellä. Kuntoutustuen kohdalla pitää varmistaa, että hoito ja kuntoutus ovat suunnitelmallisia ja tukevat nuoren paluuta työelämään tai opintojen pariin.

 
 

Kirsi Ahola

Tiimipäällikkö, PsT, dosentti - Työterveyslaitos

Pauliina Mattila-Holappa

Tutkija, PsL - Työterveyslaitos
 

Kommentit

Uutistamo

Kirjaudu tai luo tunnus Uutistamoon
Twitter- tai Facebook-tunnuksillasi

Facebook Twitter

Uutistamo ei lähetä viestejä Facebookiin tai Twitteriin puolestasi.