Musiikki muovaa ihmisen elämänkaarta

08.12.2017 - Lukuaika 4 minuuttia
- Keho, mieli ja sukupuoli
Mari Tervaniemi - tutkimusjohtaja - Helsingin yliopisto

Miksi musiikki on niin tärkeää ihmiselle halki elämän? Ääni tuo eri alojen tieteentekijät yhteen tärkeän kysymyksen äärelle.

Ääniä riittää ympärillämme kaupungissa ja luonnossa aamusta yöhön saakka. Hälyä, melua. Puhetta, kuiskauksia.

Myös musiikkia.

Monitieteisten tutkimusten mukaan musiikilla on meille paljon annettavaa eri yhteyksissä ja eri elämänvaiheissa. Sen vaikutukset kuulijoihinsa ovat siitä huolimatta melko uusi tutkimuskohde.

Kun teimme ensimmäiset aivotutkimukset äänten ja musiikin suhteen 1990-luvulla, aloitimme yksittäisistä äänistä ja niiden aivoprosesseista. Halusimme tietää, kuinka erilaiset äänet kuullaan, kuinka tarkasti niitä erotetaan toisistaan. Meitä kiinnosti, kuinka muusikkous tähän vaikuttaa.

Tänä päivänä tiedämme, että melodiat painuvat muistiin jo ennen syntymää. Vauvat rauhoittuvat ja riemastuvat sen mukaan, mitä heille hyräillään. He myös löytävät musiikista rytmin omiin liikkeisiinsä.

Lapsilla ja koululaisilla musiikin mukana riimittely ja rytmittely herättelevät lukemaan oppimisessa tarvittavia äänne-erotteluja. Myös niillä lapsilla, joilla lukeminen takeltelee. Alakoulussa laulut voivat helpottaa vaikkapa vieraan kielen aakkosten tai prepositiolistojen oppimista.

Kuinka paljon musiikkia voidaan jatkossa hyödyntää sosiaalisilta taidoiltaan erilaisten lasten ryhmäytymisessä? Tai vaikkapa maahanmuuttajalasten kielen opetuksessa? Tai erilaisten oppijoiden motivoinnissa?

Musiikkiharrastus kehittää luonnollisesti motoriikkaa. Se tarkentaa kuulonvaraista äänierottelua ja tehostaa aistien välistä integraatiota: tarvitaanhan näitä kaikkia toimintoja musiikin tekemisessä. Musiikki tehostaa tarkkaavaisuuden suuntaamista sekä työmuistia, kaikelle oppimiselle ja työskentelylle keskeisiä taitoja. Se myös helpottaa vieraan kielen lausumisen oppimista sekä mahdollisesti matemaattisia taitoja ja avaruudellista hahmottamista.

Musiikin ammattilaisten aivoissa äänten käsittely on nopeampaa ja tarkempaa kuin muiden ammattien edustajilla. Lisäksi erityisesti heidän kuulo-, liike- ja tuntotoiminnoista vastaavat aivoalueensa ovat laajentuneet ja yhteydet niiden välillä ovat tehostuneet. Nämä aivomuutokset eivät ole yhtäläiset kaikilla muusikoilla vaan myös heijastavat harjoitellun soittimen ja musiikkityylin erityisominaisuuksia.

Musiikin laaja-alaisesti aivoja stimuloivaa vaikutusta voidaan hyödyntää tehokkaasti sekä neurologisten että psykiatristen potilaiden kanssa musiikkiterapiassa. Heidän kanssaan musiikkia joko kuunnellaan tai tehdään yksin tai ryhmässä, niin soittaen kuin myös laulaen. Musiikkia voidaan myös käyttää kävelyn ja muun liikkeen tahdistajana liikehäiriöissä tai aivovaurion jälkitiloissa. Potilaita voidaan myös rohkaista itsenäiseen musiikin kuunteluun.

Moniammatilliset ja -menetelmälliset suomalaistutkimukset ovat osoittaneet musiikin mahdollisuudet useiden potilasryhmien hyvinvoinnin suhteen. Kansainvälisesti merkittävissä löydöksissä on selvinnyt esimerkiksi, että musiikkiterapeutin kanssa harjoitettu äänten ja musiikin improvisointi sekä siitä keskusteleminen auttoi masennus- ja ahdistuneisuuspotilaita vähintään yhtä hyvin kuin lääkehoito.

Lempimusiikin kuuntelun todettiin vauhdittavan aivoinfarktipotilaiden emotionaalista ja kognitiivista toipumista.

Laulaminen ja tuttujen laulujen kuuntelu yhdessä omaisten ja hoitajien kanssa tuki muistisairaiden muistia, kognitiota ja mielialaa. Se antoi myös heidän läheisilleen voimia haastavaan elämäntilanteeseen.

Pitkäjänteinen tutkimus on osoittanut musiikin arvon neurologisten ja psykiatristen potilaiden parissa soittaen, laulaen, kuunnellen – ja vaikkapa tanssien.

Mutta mitä musiikki voisi antaa meille, aikuisille, jotka emme ole musiikin ammattilaisia tai musiikkiterapian asiakkaita?

Hyvää oloa, rentoutta, virkeyttä. Konsertissa, kotona. Kuunneltuna, laulettuna, tanssittuna ja liikkumisen vauhdittajana. Myös soitettuna, sillä koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa uuden instrumentin kanssa, tai jatkaa siitä, mihin nuoruuden harrastuksen kanssa jäi.

Musiikki, kuten kaikki taiteet, on tärkeää sellaisenaan. Se on tila, johon voi heittäytyä olemaan ja ajelehtimaan pohtimatta sen etuja tai hyötyjä sen ihmeemmin. Mutta jos musiikista saadaan todistetusti myös hyötyä, miksi emme ottaisi tätä tietoa vastaan ja rakentaisi elämäämme siihen nojautuen?

On aika ottaa musiikista kaikki irti varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa – niin tiedollisten ja sosiaalisten taitojen kuin tunnetaitojenkin kehittäjänä. Musiikki on jo mukana monissa leikkituokioissa, mutta se sopisi myös maantiedon, historian ja kielten tunneille.

Musiikkia voitaisiin tehdä yhdessä laulujen, koulusoitinten ja vaikkapa mobiilisovellusten avulla.

Työelämässämme musiikki voisi osaltaan auttaa elämänhallinnan tunteen säilymistä ja tuoda rentoutta arkeen.

Terveydenhuollossa musiikki vauhdittaa toipumista neurologisessa ja psykiatrisessa hoidossa. Yksilöterapiana sillä on paljon annettavaa soitettuna ja ryhmissä kuunneltuna, laulettuna ja keskusteltuna.

Luennoilla ja haastatteluissa musiikkireseptejä ja valmiita soittolistoja on usein peräänkuulutettu. Mielestäni niitä ei tarvita: jokainen on oman elämänsä ja musiikkinsa paras asiantuntija. Kuuntele sitä, mitä haluat, silloin kun haluat.

Muistaen myös hiljaisuuden huminan ihanuuden.

 
 
Kuva: Mika Pollari / Studio Skaala

Mari Tervaniemi

tutkimusjohtaja - Helsingin yliopisto
 

Kommentit

Uutistamo

Kirjaudu tai luo tunnus Uutistamoon
Twitter- tai Facebook-tunnuksillasi

Facebook Twitter

Uutistamo ei lähetä viestejä Facebookiin tai Twitteriin puolestasi.