Lapsiperheille kehitetään digitaalisia mielenterveyden palveluita
Puhelimen ja tietokoneen välityksellä on jo mahdollista saada varhaista apua mielenterveyden ongelmiin.
Onnellinen kansa, onnistunut politiikka?
Yksilöllistä elämänilon kokemustamme kartoittavat tilastot valaisevat yhteisön tilaa laajemminkin: onnellisuus mittaa politiikan onnistumista.
Töissä johtaja, kotona sivullinen
Vaikka osa miesjohtajista kyseenalaistaa perinteisen näkemyksen töistä ja kodista jyrkästi erillisinä alueina, valtaosa heistä keskittyy yhä edelleen pääosin työhön – ja jättää vastuun kodista puolisolle.
Naisurheilu tarvitsee Serena Williamsin kaltaisia mediaesikuvia
Naisten urheilun uutisointi keskittyy suorituksista raportoimisen sijaan yhä liian usein asioihin, jotka eivät liity urheiluun itseensä. Siksi tarvitsemme Serena Williamsin kaltaisia huippu-urheilijoita, jotka taistelevat naisurheilun arvostuksen puolesta.
Herkkyys ja hyväksyntä päihittävät ankaruuden painonhallinnassa
Laihduttajan paino nousee helposti uudelleen, etenkin tiukan dieetin jälkeen. Se johtuu usein siitä, että ratkaisut löytyvät lopulta syvemmältä: paino pysyy hallussa kestävämmin, kun itseään oppii kuuntelemaan.
Materian mysteerit ratkeavat mikrotomografialla
Uudet röntgensäteilyyn pohjautuvat mikroskopiamenetelmät paljastavat kiinnostavia yksityiskohtia materiaalien mikrorakenteesta. Tulevaisuudessa se voi merkitä sitä, että pääsemme kehittämään luotettavampia, täysin uudentyyppisiä materiaaleja.
Monikulttuuriset nuoret eivät seuraa stereotypioita seurustelusuhteissaan
Sitkeässä kahvipöytäyleistyksessä esiintyy kuilu, joka erottaa maahanmuuttotaustaisten perheiden perinteiset vanhemmat ja vapaamieliset nuoret toisistaan. Todellisuudessa joustavuus auttaa yhteisymmärrykseen yli sukupolvirajojen.
Positiiviset kokemukset rakentavat tupakkariippuvuutta
Valistuksesta huolimatta lähes miljoona suomalaista tupakoi. Kysymys kuuluukin: Ovatko tupakan vastaisen sodan keinot toimivia, tiedetäänkö todella mitä vastaan taistellaan?
Ihminen on ikuinen oppija
Ennen uskottiin, että ihmisen aivot saavuttavat aikuisiässä muuttumattoman tilan. Aivotutkimus on kuitenkin osoittanut käsityksen vääräksi, sillä oppiminen muokkaa hermosolujen rakennetta päivittäin.
Miten syödä, jos tahtoo elää (terveenä) 100-vuotiaaksi?
Mielipiteitä oikeasta, sopivasta ja terveellisestä ruokavaliosta on lähes yhtä paljon kuin syöjiäkin. Hyvä ravinto tarkoittaa eri asioita maratoonarille, kehonrakentajalle ja laihduttajalle. Mutta miten syödä, jos haluaa elää mahdollisimman pitkään mahdollisimman terveenä? Vastaus on yllättävän yksinkertainen: vähemmän. Pitkän iän ja hyvän Lue lisää
Uskomushoidot ovat huuhaata, mutta houkuttelevaa sellaista
Lääketieteen edistyksestä huolimatta mitä eriskummallisimmat uskomushoidot pitävät sitkeästi pintansa. Jopa monet lääketieteen ammattilaiset ovat hurahtaneet niihin. Hoitoja suitsivaa ”puoskarilakia” on valmisteltu Suomessa jo vuodesta 2008, mutta se on jäänyt vain aikeeksi.
Tuoksuja voi kenties pian jakaa verkossa ja käyttää virtuaalitodellisuuksissa
Tuoksujen maailma on ihmisille luultua tärkeämpi. Tuoksut saavat meidät rakastumaan, pelkäämään ja toimimaan. Kohta tuoksut voivat myös tulla osaksi tietokonepelejä ja virtuaalitodellisuuksia. Uusi tutkimushanke kehittää sähköistä nenää, jonka avulla tuoksuja voisi digitoida ja tuottaa uudelleen.
Afrikan unohdetut tyttösotilaat
Tytöt taistelevat yhä useammin kapinallisryhmien riveissä. He ovat sotilaina kurinalaisempia ja jopa säälimättömämpiä kuin pojat. Taistelun lisäksi he joutuvat hoitamaan leiriä.
Kumman jäljillä
Muutama vuosi sitten minulle alkoi virrata kirjeitä, joissa ihmiset kertoivat heille sattuneista oudoista kokemuksista. Tutkimushankkeestamme ‘Mieli ja toinen’ oli julkaistu iltapäivälehdistössä jokunen uutinen, mikä oli saanut ihmiset ottamaan yhteyttä. Kirjeitä kertyi lopulta yli sadalta kirjoittajalta. Niissä kerrottiin oudoista ja hämmentävistä kokemuksista. Jotkut kirjoittajat olivat kokeneet telepaattisia elämyksiä, toiset saaneet mahdollisesti merkkejä vainajilta tai kuulleet tai nähneet jotain sellaista, mitä muut eivät olleet todistamassa oikeaksi. Tällaisista kokemuksista käytetään yleisesti nimitystä yliluonnollinen tai paranormaali. Käsitteistö on jo lähtökohtaisesti arvottava, koska se viittaa luonnollisesta tai normaalista poikkeavaan.
Uhkapeleistä riippuvaisen arki pyörii rahan ympärillä
Rahapelit ovat Suomelle suuri tulonlähde, ja rahapelikentällä on tapahtumassa muutoksia, kun RAY, Veikkaus ja Fintoto ovat yhdistymässä jättiyhtiöksi. Miten ylläpitää rahapelikulttuuria, mutta samalla ehkäistä liiallisen pelaamisen aiheuttamia ongelmia? Yksi vastaus on rahan kautta.
Miesvaltaiset alat ovat ”investointeja”, naisvaltaiset kulueriä
Sukupuolittuneen talouden diskurssi arvottaa mies- ja naisvaltaisia aloja ja jakaa sukupuolille tiukat tehtävät. Lapin alueella sukupuolittunut talous osoittaa naisille paikan virallisen ja tuottavan talouden ulkopuolella. Vastaavasti miehelle varataan elättäjän tehtävä.
Isovanhempasi elämäntavat vaikuttavat fyysisiin ominaisuuksiisi
Se, mitä isovanhempasi söivät ja tekivät saattaa vaikuttaa terveyteesi. Viime vuosikymmenen aikana useissa tutkimuksissa on todettu, että isovanhempien kokema nälänhätä lisää lapsenlapsella riskiä ylipainoon. Luonto yrittää valmistella jälkeläistä selviämään niukallakin ravinnolla, mutta muuttuvissa olosuhteissa se voi johtaa sairauksiin.
Pakolla naitetut
Monenlaista väkivaltaa jää piiloon niin globaalisti kuin Suomessakin. Omanlaisensa ongelman muodostaa pakkoavioliitto, joka lipsuu helposti viranomaiskontrollin ulottumattomiin. Suomessa sitä ei ole toistaiseksi säädetty rikolliseksi.
Oikea sotilas ei turhista valita
Ensi viikon maanantaina aloittaa taas joukko nuoria varusmiespalveluksen. Sen sanotaan tekevän pojista miehiä. Kuuluuko tähän armeijamieheyteen sairaana hampaan pureminen vai hoitoon hakeutuminen?
Perhe vai ura? Vastakkainasettelu on hyödytöntä
Työn ja perheen yhdistämisen ongelmista puhuttaessa ohitetaan usein johtajat. Eihän johtajilla ole tai ainakaan kuulu olla elämää työn ulkopuolella. Tutkimusten mukaan kuitenkin johtajat, joilla on mukava perhe-elämä selviytyvät myös työelämän haasteista paremmin. Myyttiä yksin puskevasta, työnsä kanssa naimisissa olevasta johtajasta pitää purkaa.
Naiset ja miehet ovat samalta planeetalta – viestinnällisestikin
Sukupuolten välisten viestintätapojen eroista on sitkeitä stereotyyppisiä käsityksiä: naiset sanovat yhtä, mutta tarkoittavat toista, ja miehet eivät puhu tunteistaan. Tieteellinen tieto ei tue myyttiä siitä, että miehet ja naiset viestisivät merkittävästi eri tavalla.
Sitkeää vääntöä lastenhoitopolitiikasta
Suomalainen yhteiskunta tukee lasten hoitoa monipuolisesti. Yllättäen järjestelmämme on silti kasvavan kritiikin kohteena. Sen nähdään tukevan kotiäitiyttä tasa-arvotavoitteiden kustannuksella. Suomalaiset lapset myös osallistuvat varhaiskasvatuspalveluihin vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Järjestelmää on pyritty viime vuosina muuttamaan. Lähes kaikki muutosehdotukset on kuitenkin peruttu.
”Mä en oo yhtään mitään, koska mulla ei oo ketään”
Yksinäisyyteen liittyvä paha olo on voimakasta ja raakaa kipua, joka usein estää elämästä tavallista elämää. Yksinäisiä on kaikissa ikäluokissa, mutta erityisen paljon – ja erityisen pitkäaikaisin seurauksin – lasten ja nuorten keskuudessa. Yksinäisyyden vähentämiseen on keinoja.
Ovatko suomalaiset entistä hullumpia?
Mikäli uutisia ja nykytutkimusta on uskominen, suomalaisten mielenterveys on entistä horjuvampi. Puhutaan mielenterveyshäiriöiden lisääntymisestä, masennuksen nousemisesta kansansairaudeksi ja siitä, miten niin vanhat kuin nuoret kärsivät mielenterveysongelmista. Aiempien vuosikymmenten tutkimusten valossa tämä kuva on pahasti vääristynyt.
Nuorten työkyvyttömyyseläkkeen syynä yhä useammin mielenterveysongelmat
Suomessa jää päivittäin 5–8 nuorta aikuista työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden häiriön vuoksi. Eläke on harvoin tarkoitettu pysyväksi ratkaisuksi.
Tuhkarokon uusi tuleminen?
Tuhkarokkoepidemiat ovat olleet pitkään aisoissa rokotteiden ansiosta. Viime aikoina epidemiat ovat kuitenkin nostaneet päätään myös länsimaissa: alkuvuodesta kohistiin Disneylandissa levinneestä mikkihiiri-tuhkarokosta ja nyt Berliiniä kuohuttaa taudin leviäminen. Tuhkarokosta luultavasti päästään kokonaan eroon lähitulevaisuudessa, mutta se on silti vielä vakavasti otettava uhka.
Vapaaehtoinen lapsettomuus puhututtaa
Lapsettomuus lisääntyy Suomessa ja monissa muissa länsimaissa. Kuinka monen kohdalla kyse on vapaaehtoisesta päätöksestä? Tutkimustietoa on vähän tarjolla. Haasteena on vertailukelpoisen tiedon saatavuus ja vapaaehtoisen lapsettomuuden määrittely.
Uudesta antibioottilöydöstä on uutisoitu vastuuttomasti
Tammikuussa arvostettu tiedelehti Nature raportoi uudesta antibiootista, joka tehoaa useisiin nykyantibiooteille vastustuskykyisiin bakteereihin. Uusia antibiootteja tarvitaan kipeästi, mutta niitä on löydetty hyvin vähän sitten 1960-luvun.
Ruoka on järkeä ja tunnetta
Viralliset ravitsemussuositukset tehdään tilastollisen tiedon perusteella: ei ole mielipidekysymys, aiheuttaako eläinrasvojen liika kulutus sydän- ja verisuonisairauksia. Silti jatkuvasti syntyy kohuja ja hittidieettejä, joissa kiistetään ravitsemussuositusten viestit.
Ravitsemussuosituksia kritisoidaan hatarin perustein
”Kuuntelen kehoani ja päättelen itse, mikä ruoka minulle sopii. En viitsi seurata ravitsemussuosituksia, koska ne uudistuvat aivan liian hitaasti.” Näin viestitettiin minulle Twitterin kautta viime keväänä. Ravitsemussuosituksia kritisoidaan usein liian hitaasta uusiutumisesta tai siitä, etteivät ne reagoi viimeisimpiin tutkimustuloksiin. Lisäksi on moitittu sitä, etteivät suositukset huomioi yksilöllisiä eroja.
Väkivalta on rikos lapsen kehitystä vastaan
”Lapsi on terve kun se leikkii”, tietää vanha kansanviisaus. Se sisältää havainnon keskeisestä, lapsen normaaliin kehitykseen kuuluvasta tavoitteesta eli kehitystehtävästä. Leikkiessään lapsi hankkii tarpeellisia tietoja ja taitoja tulevaisuutta varten. Leikki on myös lapsen työtä, kuten sanotaan, ja se vaatii paljon psyykkisiä voimavaroja. Kehitystehtäviin täytyy keskittyä, ja niihin on oltava aikaa ja voimia. Kun lapsen mielen täyttää kokonaisvaltainen huoli, hätäännys, pelko ja varuillaan olo, ei tilaa riitä enää leikkiin. Kun aikuinen lyö lasta, joko sanoin tai nyrkein, hän asettaa lapsen kehityksen tielle suuria esteitä. Joskus niiden yli kiipeämistä joutuu jatkamaan koko elämänsä, mutta aina on myös selviytyjiä.
Sukupuoli ei saa rajoittaa lapsen valintoja
Sukupuolesta ja kasvatuksesta puhuminen herättää usein kiivaita mielipiteitä: Eivätkö pojat saa olla poikia tai kasvatetaanko pojista tyttöjä? Eivätkö tytöt saa enää pukeutua prinsessamekkoihin? Kysymykset hämmentävät ja jopa suututtavat. Keskustelu sukupuolen ja kasvatuksen yhteydestä johtaa usein vastakkaisasetteluun ja luokitteluun, jolloin tytöistä ja pojista puhutaan yleistämällä ja heidän toimintansa rajataan vakiintuneiden sukupuolikäsitysten mukaan. Yleistäminen tuo mukanaan ongelmia, sillä se häivyttää yksilöiden välisiä eroja kategorisoimalla lapsia yksioikoisesti vain biologisen sukupuolen perusteella.
Huumeen ja lääkkeen häilyvä raja
Jopa seitsemän prosenttia suomalaisista on käyttänyt lääkkeitä ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin. Harva tulee ajatelleeksi, että esimerkiksi lääkärin ohjeiden vastaisesti nautittuna moni unilääkekin on huume. Mutta missä kulkee lääkkeen ja huumeen raja? Samoja aineita käytetään sekä lääkinnällisiin että ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin.
Väkivallalla on sosiaalinen ydin
Väkivalta on ihmisyyden pelottavaa, mustaa aluetta. Kenties juuri siksi se on helpottavaa ajatella yksittäisten ihmisten ongelmana: jos tutkimus vain löytää ’väkivaltageenin’ tai pystyy kehittämään parempia tapoja tunnistaa väkivaltaiset yksilöt ja tekemään tehokkaampia hoito-ohjelmia, olemme paremmassa turvassa.
