• Kenen keho on tärkeä?

    26.05.2017 - Lukuaika 4 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka Turun yliopisto

    Morian leirin olosuhteet asettavat pakolaiset ihmisyyden kategorian ulkopuolelle.

    Lotta Koistinen - tohtorikoulutettava - Turun yliopisto
  • Musta savu leijailee Arktiksen yllä

    27.04.2017 - Lukuaika 5 minuuttia
    - Helsingin yliopisto Luonto ja maailma Maailmanpolitiikka

    Noki saastuttaa hengitysilmaamme ja mustaa lumilakeuksia ympäri maailman. Ilmaston lämpenemistä se kiihdyttää kuitenkin erityisesti arktisella alueella. Sulattaako noki arktisen merijääpeitteen ennustettuakin nopeammin, vai voidaanko sen päästöt saada kuriin?

    Meri Ruppel - tutkijatohtori - Helsingin yliopisto
  • Onko terrorismi todella yleistynyt aikanamme?

    05.01.2017 - Lukuaika 5 minuuttia
    - Helsingin yliopisto Maailmanpolitiikka

    Uhkapuheen ja uutisoinnin perusteella terrorismi vaikuttaa olevan yleisempää, tuhoisampaa ja vaikeammin ennakoitavaa kuin koskaan. Tilastot kuitenkin osoittavat, ettei se pidä paikkaansa – maailmanlaajuisesti katsottuna Eurooppa ei ole se paikka, joka kärsii väkivaltaisista iskuista eniten.

    Leena Malkki - VTT, yliopistonlehtori - Helsingin yliopisto, Eurooppa-tutkimuksen verkosto
  • Trump ja brexit luovat haasteita rahapolitiikalle

    14.12.2016 - Lukuaika 5 minuuttia
    - Helsingin yliopisto Maailmanpolitiikka

    Donald Trumpin voitto Yhdysvaltain presidentinvaaleissa ja Ison-Britannian kansanäänestyksen tulos EU-eron puolesta olivat odottamattomia tapahtumia, joita gallup-kyselyt ja markkinaennusteet eivät onnistuneet ennakoimaan. Päätöksillä voi olla kauaskantoisia seurauksia rahapolitiikalle Atlantin molemmin puolin.

    Aino Silvo - Väitöskirjatutkija, taloustiede - Helsingin yliopisto
  • Kehitysapu – rahaa Kankkulan kaivoon?

    13.09.2016 - Lukuaika 5 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka

    Kun auttamisen resurssit pienenevät, on tärkeää varmistaa, että kehitysapujärjestelmää arvioidaan tehokkuuden perusteella. Siksi tutkimustiedolle on suurempi tarve kuin koskaan.

    Kaisa Alavuotunki - Kauppatieteiden tohtori, apurahatutkija - Aalto yliopisto
  • Itsemurhayritysten aallot vaivaavat alkuperäiskansayhteisöjä

    08.08.2016 - Lukuaika 4 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka

    Kanadan Pohjois-Ontariossa Attawapiskatin alkuperäiskansayhteisössä tapahtunut itsemurhayritysten aalto on aiheuttanut hätätilan alueella. Syyskuun 2015 jälkeen on tehty yli 100 itsemurhayritystä, pelkästään maaliskuun aikana niitä tehtiin 28.

    Petteri Näreikkö - Yht. kand., Lapin yliopisto - Kirjoittaja on tutkinut pro gradu -työssään arktista politiikkaa ja ryhmädynamiikkaa alkuperäiskansojen keskuudessa.
  • Sekä Brexitin kannattajat että vastustajat ammentavat tukea historiasta

    17.06.2016 - Lukuaika 4 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka

    Historioitsijat ovat asettuneet poteroihin Britannian EU-eron ympärille. Kummallakin ryhmittymällä on oma tulkintansa menneisyydestä, mikä tukee juuri heidän kantaansa.

    Mika Suonpää - PhD, yliopistonlehtori - Poliittinen historia - Turun yliopisto
  • Euroviisujen politisoituminen ei ole vain pettyneen Venäjän katkeraa tilitystä

    24.05.2016 - Lukuaika 3 minuuttia
    - Kulttuuri ja viihde Maailmanpolitiikka

    Venäjä lähti kevään Euroviisuihin kovin odotuksin ja taloudellisin panostuksin. Laulaja Sergei Lazarovin tähdittämä, näyttävä lavashow olikin ennakkosuosikki monella veikkauslistalla. Kolmannen sijan jälkeen Venäjällä on selitetty viisutappiota Euroviisujen politisoitumisella.

    Pia Koivunen - Tutkijatohtori - Tutkijakollegium, Tampereen yliopisto
  • Ihmiset ja tavarat liikkeellä

    31.03.2016 - Lukuaika 3 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka Suomalainen yhteiskunta

    Pakolaisten omistamat esineet herättävät monenlaista mielenkiintoa. Saatamme heijastaa nykyisiin pakolaisiin mielikuvia toisen maailmansodan aikaisesta pakolaisuudesta, jolloin ihmiset ylipäätään omistivat vähemmän tavaroita eivätkä juurikaan elektroniikkaa. Mukana kulkeviin tavaroihin liittyy muistoja menneestä ja toiveita tulevasta.

    Ulla Ijäs - FT, tutkijatohtori - Helsingin yliopisto
  • Afrikan unohdetut tyttösotilaat

    17.03.2016 - Lukuaika 4 minuuttia
    - Keho, mieli ja sukupuoli Maailmanpolitiikka

    Tytöt taistelevat yhä useammin kapinallisryhmien riveissä. He ovat sotilaina kurinalaisempia ja jopa säälimättömämpiä kuin pojat. Taistelun lisäksi he joutuvat hoitamaan leiriä.

    Katri Tukiainen - VTM, FM - Sorbonnen yliopisto, Ranska - Jatko-opiskelija Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksessa päätutkimusaiheena Afrikan lapsisotilaat
  • Euroopan keskuspankki jatkaa rahan painamista

    25.02.2016 - Lukuaika 4 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka Suomalainen yhteiskunta

    Euroopan keskuspankki aloitti miltei vuosi sitten massiivisen valtion velkakirjojen osto-ohjelman, jolla se on pyrkinyt elvyttämään euroalueen taloutta ja nostamaan inflaatio-odotuksia. EKP:n rahapolitiikka on siis ollut hyvin elvyttävää jo pitkään, ja tammikuussa pankki antoi viitteitä elvytyksen lisäämisestä entisestään. Mitä määrällinen elvytys on, ja kuinka se toimii?

    Aino Silvo - Väitöskirjatutkija, taloustiede - Helsingin yliopisto
  • Kännykkä on maailmassa jo yleisempi kuin vesi tai sähkö

    14.02.2016 - Lukuaika 3 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka

    Kenialainen M-Pesa mobiilipankkipalvelu on esimerkki siitä, miten uusi teknologia voi luoda hyvinvointia kehittyvissä maissa. Teknologia ei kuitenkaan ole ihmelääke, ja epäonnistuneet IT-hankkeet käyvät kansantalouksille kalliiksi. Digitaalisen vallankumouksen täysi potentiaali on vielä saavuttamatta, todetaan Maailmanpankin tuoreessa raportissa.

    Heidi Kaila - Taloustieteen tohtorikoulutettava, Kööpenhaminan yliopisto - Vieraileva jatko-opiskelija, Cornellin yliopisto
  • Perheen tuomista Suomeen halutaan vaikeuttaa entisestään

    05.02.2016 - Lukuaika 3 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka Suomalainen yhteiskunta

    Maahanmuuttajien perheenyhdistämiset esitetään populistisessa maahanmuuttopuheessa usein merkittävänä uhkana Suomelle. Yhdistämistä on vaikeutettu sitä mukaa, kun populismi politiikassa on lisääntynyt. Kansalaisjärjestöt ovat erityisen huolissaan EU:n ulkopuolelta tulleiden ihmisten oikeuksista.

    Outi Fingerroos - Etnologian professori, akatemiatutkija, Jyväskylän yliopisto - Vieraileva professori, UTS, Sydney
  • Mosambik arvostaa vallanpitäjille räksyttäviä muusikoitaan

    29.01.2016 - Lukuaika 4 minuuttia
    - Kulttuuri ja viihde Maailmanpolitiikka

    Vapautta kritisoida vallanpitäjiä on suojeltu Afrikassa jo kauan ennen länsimaisia ihmisoikeusjulistuksia – kunhan kritiikki on esitetty runollisessa muodossa. Musiikin kaupallistuminen uhkaa toisinaan ilmaisunvapautta enemmän kuin yksivaltiaat.

    Janne Rantala - Kulttuuriantropologian tohtorikoulutettava Itä-Suomen yliopistossa filosofian tiedekunnassa. - Vieraileva tutkija Afrikan tutkimuksen instituutissa Eduardo Mondlanen yliopistossa Maputossa.
  • Ympäristö ja terrorismi luovat uusia haasteita kehitystaloustieteen tutkimukselle

    26.10.2015 - Lukuaika 3 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka

    Nobel-palkittu taloustieteilijä Amartya Sen Harvardin yliopistosta kirjoittaa Uutistamossa, mitä mieltä hän on tämän hetken suurimmista kestävän kehityksen haasteista. Kirjoitus on tehty YK:n kehitystaloustieteen tutkimuslaitoksen, UNU-WIDERin, 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

    Amartya Sen - Filosofian ja taloustieteen professori, Thomas W. Lamont -professuurin haltija - Harvardin yliopisto
  • Lähi-idän konflikti saa jumalallisen oikeutuksen kristillisessä sionismissa

    01.10.2015 - Lukuaika 3 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka

    Israelin ja palestiinalaisten välinen konflikti herättää Suomessakin voimakkaita tunteita, ja erityisesti kristilliset piirit ovat kunnostautuneet Israelin tukijoina. Poliittiset tapahtumat on opittu näkemään uskonnollisen vakaumuksen todisteina suomalaisen kristillisen sionismin varhaisessa aatehistoriassa.

    Timo R. Stewart - VTT, poliittisen historian tutkija
  • Alkuperäiskansat puuttuvat niitä koskevien päätösten keskiöstä

    03.09.2015 - Lukuaika 4 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka

    Suomi ei keväällä ratifioinut saamelaisten oikeuksia koskevaa ILO 169-sopimusta. Moninaiset valtasuhteet pitävät alkuperäiskansojen kokemukset ja perinnetiedon yhteiskunnan marginaalissa. Samalla jotkut saamelaiset pyrkivät tiukentamaan yhteisönsä rajoja.

    Pirjo Kristiina Virtanen - dosentti - Maailman kulttuurien laitos, Helsingin yliopisto
  • Kärsimyksen kuvat kiteyttävät globaalin hierarkian

    12.08.2015 - Lukuaika 4 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka

    Ihmisten kärsimystä välittävät kuvat ovat paljastavia esityksiä, jotka kertovat poliittisista arvostuksista. Keiden kärsimys näytetään ja millä tavoin?

    Noora Kotilainen - VTM, jatko-opiskelija, Helsingin yliopisto - Vieraileva tutkija, Ulkopoliittinen instituutti
  • Kreikan ongelmat ovat Euroopan ongelmia

    23.07.2015 - Lukuaika 4 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka

    Taloustieteellä on ollut europrojektissa vain mitätön osa. Euro on poliittinen projekti, mutta toimiakseen valuuttaunioni vaatii rinnalleen tulonsiirtounionin eli liittovaltion. Kaikissa euroalueen maissa olisi järjestettävä kansanäänestys euroalueen tulevaisuudesta perustuen sen todelliseen luonteeseen.

    Tuomas Malinen - Pääekonomisti, GnS Economics - tutkijatohtori, Helsingin yliopisto - toimittaja, EuroThinkTank
  • Kolumbian rauhanprosessi etenee – kestävään rauhaan silti pitkä matka

    05.02.2015 - Lukuaika 5 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka

    Kolumbian viisikymmenvuotinen sisällissota jatkuu yhä, vaikka se ei enää juuri ylitä uutiskynnystä Suomessa. Turvallisuustilanne maassa on kuitenkin parantunut, ja toiveet konfliktin päättymisestä ovat korkeammalla kuin ehkä koskaan aiemmin. Hallituksen ja sissiliike FARC:in välisissä neuvotteluissa on otettu edistysaskeleita, mutta moni asia vaatii vielä ratkaisua ennen lopullista rauhaa.

    Lauri Uusitalo - Väitöskirjatutkija - Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto
  • Ukraina tasapainottelee kahden valtakeskuksen välissä

    18.11.2014 - Lukuaika 5 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka

    Yksi Ukrainan kriisiin johtaneista ulkopoliittisista syistä on EU:n ja Venäjän keskinäinen taistelu arvovallasta Itä-Euroopassa. Vuoden 2013 lopulla alkaneen tilanteen keskellä Ukraina teki valintansa ja allekirjoitti assosiaatiosopimuksen EU:n kanssa. Näin se käänsi selkänsä Venäjän integraatiohankkeille. Tämä ei vielä ollut tapahtumien päätepiste, vaan edelleen tarvitaan neuvotteluja, joilla ratkaistaan Ukrainan asema EU:n ja Venäjän välissä. Mallia voisi osin ottaa Suomen kylmän sodan aikaisesta toiminnasta.

    Suvi Kansikas - VTT - Helsingin yliopisto
  • Investointisuoja loukkaa demokratiaa

    23.10.2014 - Lukuaika 5 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka Suomalainen yhteiskunta

    Euroopan unioni ja Yhdysvallat neuvottelevat parhaillaan vapaakauppasopimusta (TTIP, Transatlantic Trade and Investment Partnership), jonka keskeinen osa on ulkomaisille sijoittajille annettava investointisuoja. Yritykset voivat vaatia korvauksia, jos kohdemaa muuttaa lainsäädäntöään niiden kannalta epäedulliseen suuntaan. Kiistat ratkaistaan välimiesmenettelyssä, joka ohittaa kansallisen oikeusjärjestyksen ja uhkaa demokraattisen oikeusvaltion periaatteita.

    Martti Koskenniemi - Akatemiaprofessori - Helsingin yliopisto
  • Suomi Nato-jäseneksi – mutta miksi?

    10.08.2014 - Lukuaika 4 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka

    Ukrainan kriisi huolestuttaa valtaosaa kansalaisista, ja ratkaisuja muuttuneeseen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen haetaan esimerkiksi Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Osa poliitikoista ja kansalaisista perehtyy monipuolisesti tähän tärkeään teemaan, mutta osa pitäytyy pääosin tunnepohjaisissa näkemyksissä. Valitettavan usein keskustelusta sivuun jäävät yksinkertaisimmat kysymykset vastauksineen: Miksi Suomen tulisi liittyä Naton jäseneksi – tai miksi ei?

    Juha Mäkinen - Professori - Maanpuolustuskorkeakoulu
  • Brasilian MM-turnauksessa karnevaali hiljensi kritiikin

    20.07.2014 - Lukuaika 3 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka

    Maailmanluokan megatapahtumat kuten miesten jalkapallon MM-kisat saavat valtavasti mediahuomiota, joka saattaa kuitenkin jäädä monella tapaa vaillinaiseksi. Vaikka ”hyvät bileet” ja unohtumattomat pelitilanteet muodostavat kiistämättä keskeisen osan kisojen jälkeensä jättämästä perinnöstä, ne eivät ole koko kuva. FIFAn kontrolloimien keskeisten tapahtumapaikkojen ulkopuolisilta soraääniltä ei voida eikä niiltä pidä välttyä.

    Sami Kolamo - Tutkija - Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto
  • EKP elvyttää taloutta negatiivisella korolla

    03.07.2014 - Lukuaika 6 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka Suomalainen yhteiskunta

    Eurooppalaisilla pankeilla on keskuspankissa liki 90 miljardia euroa rahaa, joka voisi yhtä hyvin olla markkinoilla kierrossa. Euroopan keskuspankki haluaa rahat liikkeelle – vaikka niinkin poikkeuksellisella toimella kuin negatiivisella korolla. EKP on kuitenkin jo käyttänyt lähes kaikki keinonsa, mutta näyttää siltä, että kyse ei olekaan enää vain heikosta suhdanteesta, joka on käännettävissä rahapoliittisella elvytyksellä, vaan syvemmistä rakenteellisista ongelmista.

    Aino Silvo - Väitöskirjatutkija, taloustiede - Helsingin yliopisto
  • Ratkaiseeko itsenäisyysäänestys Skotlannin identiteettikriisin?

    04.06.2014 - Lukuaika 5 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka

    Skotlantilaiset äänestävät syksyllä 2014 haluavatko he itsenäisen valtion vai pysyvätkö he edelleen osana Isoa-Britanniaa. Itsenäistyminen muuttaisi Euroopan vakiintuneita rajoja. Toisaalta Skotlannin itsenäistymisaikeilla on pitkä historia. Unionisteja ja itsenäisyyden kannattajia löytyy Skotlannin poliittisen kentän sekä vasemmalta että oikealta puolelta. Skotlannissa opiskellut ja työskennellyt akatemiatutkija Andrew G. Newby pohtii asetelmia kansanäänestyksen alla.

    Andrew G. Newby - Euroopan alueiden ja kulttuurien tutkimuksen dosentti - Helsingin yliopisto
  • Miten rahaliitot hajoavat?

    07.04.2014 - Lukuaika 4 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka

    Maailmanhistoria on yhdentymisen ja eriytymisen historiaa – myös valuuttojen osalta. Varhaisimmat tunnetut yhteisvaluutat ovat antiikin Kreikan kaupunkivaltioiden käyttämä drakma sekä Rooman valtakunnan sestertius. Kiinnostus yhteisvaluuttoihin kasvoi kansallisvaltioiden yleistyttyä Euroopassa Napoleonin sotien seurauksena 1800-luvun alussa, ja niitä syntyi sekä valtioiden sisälle että niiden välille. Huomattava osa Euroopan yhteisvaluutoista on kuitenkin hajonnut. Miten nykyinen euroalue suhteutuu yhteisvaluuttojen historiaan?

    Tuomas Malinen - tutkijatohtori - Helsingin yliopisto, HECER
  • Sotshi – imagon kiillotusta ja pintapuolista boikotointia

    31.01.2014 - Lukuaika 3 minuuttia
    - Kulttuuri ja viihde Maailmanpolitiikka

    Helmikuun alussa käynnistyvät Sotshin talvikisat tuovat olympialaiset toista kertaa Venäjän maaperälle. Edellisellä kerralla kisat urheiltiin silloisen Neuvostoliiton pääkaupungissa Moskovassa kesällä 1980. Moskovan ja Sotshin kisoilla on monia yhdistäviä tekijöitä, mutta yksi lienee ylitse muiden: olympialaisten boikotointi.

    Pia Koivunen - Tutkijatohtori - Tutkijakollegium, Tampereen yliopisto
  • Syyrian tilanne vaatii ennakkoluulotonta politiikkaa

    18.12.2013 - Lukuaika 5 minuuttia
    - Maailmanpolitiikka

    Syyrian sisällissota jatkuu, ja tilannetta on vaikea seurata toiveikkaana. Oppositiota yhdistää ainoastaan Al-Assadin hallinnon vastustaminen. Jos länsi luopuisi ennakkoluuloistaan, konfliktin ratkaisuun voisi löytyä mahdollisuuksia yhteistyöstä uuden maltillisen presidentin saaneen Iranin kanssa.

    Jaakko Hämeen-Anttila - Arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori - Helsingin yliopisto, Maailman kulttuurien laitos

Uutistamo

Kirjaudu tai luo tunnus Uutistamoon
Twitter- tai Facebook-tunnuksillasi

Facebook Twitter

Uutistamo ei lähetä viestejä Facebookiin tai Twitteriin puolestasi.