• Mistä tuut, minne meet — kotikuntani mun?

    19.12.2016 - Lukuaika 7 minuuttia

    Jokainen suomalainen asuu jossakin kunnassa. Lainsäädäntömme mukaan kunnan jäsenyys, kuntalaisuus, on pakollista. Kuntalaisilla on oikeuksia ja velvollisuuksia asuinkuntaansa kohtaan, ja kunnilla on velvollisuuksia ja vastuita asukkaitaan kohtaan. Mutta onko kunnalla ja kuntalaisilla muita siteitä? Mikä voisi olla kunnan kulttuurinen merkitys? Muuttuuko merkitys kuntaliitoksen myötä?

    Minna Mäkinen - FL
  • Vallankumous ja demokratia Istanbulin aukioilla

    23.11.2016 - Lukuaika 9 minuuttia

    Turkin heinäkuisen vallankaappausyrityksen räjähdettyä käyntiin täytenä yllätyksenä koko maailmalle, odotukset kääntyivät nopeasti presidentti Recep Tayyip Erdoğanin ensimmäiseen reaktioon. Hieman keskiyön jälkeen, vain kaksi tuntia kapinallisten hävittäjien lentoonlähdöstä, Erdoğan esiintyi CNN Türk -kanavalla toimittajan pitelemän iPhonen ruudulta ja kertoi ohjeensa kannattajilleen. Viestin tärkein sanoma oli yksinkertainen: “Ei ole korkeampaa valtaa kuin kansan valta. Menkää näyttämään tahtonne aukioille ja lentokentille!”

    Pekka Tuominen - VTT - sosiaali- ja kulttuuriantropologi ja kaupunkitutkija
  • Tee työtä, josta on haittaa

    25.10.2016 - Lukuaika 8 minuuttia

    Tämän hetken suurimpia ja kuumimpia puheenaiheita Suomessa on uusnatsien pahoinpitelemän Jimi Joonas Karttusen kuolemasta seurannut rasismin ja fasismin vastainen liikehdintä.Peli poikki –mielenosoitus Helsingissä keräsi syyskuun lopulla vähintään 15 000 osallistujaa. Aiheen ympärillä käydyssä julkisessa keskustelussa Perussuomalaiset ovat saaneet osakseen kritiikkiä rasismista yleensä sekä puolueen jäsenten kytköksistä äärioikeistolaisiin liikkeisiin. Jäsenet ovat eri tavoin kiistäneet nämä yhteydet.

    Tuomas Tammisto - Tohtorikoulutettava - Helsingin yliopisto
  • Totuuden ja epäilyn henki perheenyhdistämisessä

    20.06.2016 - Lukuaika 8 minuuttia

    Euroopassa perhesiteet ovat olleet viime vuosina yleisin oleskelulupahakemusten peruste. Suomessa niiden osuus on ollut noin neljäkymmentä prosenttia. Tämä suuntaus on tuonut sukulaisuuden – yhden antropologian omimmista kysymyksistä – muuttoliikkeen keskiöön.

    Anna-Maria Tapaninen - yliopistotutkija - Helsingin yliopisto
  • Naurattamisen salat

    18.05.2016 - Lukuaika 6 minuuttia

    ”Moi, mä olen Marianna. Mä olen itseasiassa antropologi ja teen tutkimusta stand-up komiikasta kulttuurisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä. Mulle on tosi tärkeää, että tutkijat tulee pois yliopiston norsunluutorneista, osallistuu keskusteluun ja myös vastaa yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin.

    Esimerkiksi mä käytin ennen erilaisessa nettikirjoittelussa nimimerkkiä Kukkahattu, mutta nyt olen muuttanut sen muotoon Suvakkihuora.”

    Marianna Keisalo - VTT
  • Kokeita juoksevilla kehoilla

    19.04.2016 - Lukuaika 6 minuuttia

    Theodor Adornon sanoin: ”Jos tehtäisiin yhteenveto nykypäivän kulttuurin tärkeimmistä trendeistä, urheilua merkittävämpää kategoriaa tuskin löytyisi.” Urheilu on kaikkialla. Sillä on ”oikeutettu” paikkansa päivän uutisissa. Kesäolympialaisten väitetään olevan nykyään planeetan suurin yksittäinen ihmisten kokoontuminen. Urheilusta on tullut eräs maailmantalouden suurimpia osa-alueita. Paradoksaalisesti se oli silti kauan antropologien ohittama aihealue ja sitä pidettiin niin vähäpätöisenä, ettei se ansainnut vakavaa analyyttista tutkimusta.

    Toomas Gross - Yliopistonlehtori - Helsingin yliopistosto
  • Biseksuaalisuuden monet merkitykset

    22.03.2016 - Lukuaika 6 minuuttia

    “Eihän hän mikään hintti ollut, kaukana siitä, mutta biseksuaalisuushan oli suorastaan muotia nykyään.” (Ysikutonen-lehti 3/1975, 21.)

    Jenny Kangasvuo
  • “Why so hateful?” Väkivalta verkossa

    23.02.2016 - Lukuaika 7 minuuttia
    - Mediat ja teknologia

    Vihapuhe ja muu väkivaltainen käyttäytyminen oli vuonna 2015 erityisesti median huomion kohteena, sillä se on ollut esillä aiempaa näkyvämmin ja voimakkaammin muun muassa pakolaiskriisin ja talouskriisin vuoksi. Somessa on keskusteltu paljon erilaisia syitä ja seurauksia vihapuheen vaikutuksesta. Myös erilaisia kampanjoita ja ohjeita on ryhdytty niin suunnittelemaan kuin jakamaan vihapuheen – jos ei nyt suoranaiseksi estämiseksi – niin ainakin vähentämiseksi. Osa mediataloista sulki väliaikaisesti kommentointimahdollisuuden artikkeleistaan, kun keskustelu kärjistyi erityisesti pakolaisaihetta koskevissa julkaisuissa.

    Anna Haverinen - FT - digitaalisen kulttuurin tutkija ja verkkoantropologi
  • Kumman jäljillä

    03.02.2016 - Lukuaika 7 minuuttia
    - Keho, mieli ja sukupuoli

    Muutama vuosi sitten minulle alkoi virrata kirjeitä, joissa ihmiset kertoivat heille sattuneista oudoista kokemuksista. Tutkimushankkeestamme ‘Mieli ja toinen’ oli julkaistu iltapäivälehdistössä jokunen uutinen, mikä oli saanut ihmiset ottamaan yhteyttä. Kirjeitä kertyi lopulta yli sadalta kirjoittajalta. Niissä kerrottiin oudoista ja hämmentävistä kokemuksista. Jotkut kirjoittajat olivat kokeneet telepaattisia elämyksiä, toiset saaneet mahdollisesti merkkejä vainajilta tai kuulleet tai nähneet jotain sellaista, mitä muut eivät olleet todistamassa oikeaksi. Tällaisista kokemuksista käytetään yleisesti nimitystä yliluonnollinen tai paranormaali. Käsitteistö on jo lähtökohtaisesti arvottava, koska se viittaa luonnollisesta tai normaalista poikkeavaan.

    Marja-Liisa Honkasalo - Helsingin yliopiston sosiologian dosentti - Professori, Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikkö Turun yliopisto

Uutistamo

Kirjaudu tai luo tunnus Uutistamoon
Twitter- tai Facebook-tunnuksillasi

Facebook Twitter

Uutistamo ei lähetä viestejä Facebookiin tai Twitteriin puolestasi.